Luonnontieteellisen asiantuntemuksen käyttöä yhteiskunnassa on laajennettava.
Kemiaan, biotieteisin ja muihin luonnontieteisiin nojaavalla korkeata osaamista vaativalla teollisuudella on keskeinen rooli Suomen talous- ja yhteiskuntakehityksessä. Luonnontieteellisen koulutuksen saaneilla on sellaista tietoa ja osaamista, joka on välttämätöntä terveen yhteiskuntakehityksen, turvallisen ympäristön ja yleisen hyvinvoinnin takaamiseksi. Luonnontieteilijöissä on tulevaisuus.Luonnontieteilijöiden yhteiskunnallinen arvostus on nostettava sille kuuluvalle tasolle.
Vain näin voidaan taata, että jatkossakin voidaan houkutella opiskelijoiden parhaimmistoa hakeutumaan alalle. Työ luonnontieteiden parissa saadaan houkuttelevammaksi kehittämällä koulutusta ja luonnontieteilijöiden asemaa työelämässä.Luonnontieteellisen koulutuksen tulee taata valmistuneille hyvä kilpailukyky työmarkkinoilla.
Korkeatasoinen luonnontieteellisen ydinosaamisen lisäksi opiskelijoiden on saatava myös ne työelämän perustaidot, joita luonnontieteilijät työurallaan tarvitsevat.Luonnontieteilijöiden palkkauksen ja työehtojen taso on nostettava vastaamaan työn vaativuutta, osaamista ja vastuuta.
Kannustavalla palkkauksella on palkittava hyvistä tuloksista. Samoin on työehtosopimuksin turvattava työmarkkinoilla jo perusoikeuksiksi mielletyt mm. sairausaikaan, vanhempainvapaisiin ja vuosilomaan liittyvät etuudet myös asiantuntija- ja esimiestehtävissä toimiville.
valittiin vuoden luonnontieteilijäksi 2007, koska hänen ansiokas työnsä biohydrometallurgian parissa on tuottanut innovaationa menetelmän, jolla pystytään liuottamalla hyödyntämään köyhän malmin metallivarantoja, joiden hyödyntäminen muulla tavalla on vaikeaa. Menetelmä on otettu käyttöön Sotkamossa Talvivaaran kaivoksessa.
Hän työskenteli pitkän uransa aikana pääasiassa Outokumpu Oy:n palveluksessa lukuisissa erilaisissa kemian alan tehtävissä kehittämässä kemiallisia prosesseja sekä analyyttisia tapoja seurata prosessien toimintaa ja tuotteita.